Virtain Korhosten sukuseuran perustamisen laittoi alulle Osmo Jorma Korhonen. Virikkeenä sukuseuran perustamiseen oli myös suvun hallussa oleva esineistö, jota säilytettiin Vanha-Korhosen piirongin laatikossa. Arvokkain näistä esineistä on ensimmäinen suomenkielinen Raamattu vuodelta 1642. Perimätiedon mukaan Raamatun on Korhoselle tuonut Turun markkinamatkalta Matti-vaari,( synt. 1755). Hänen kerrotaan olleen edistyksellinen maanviljelijä ja markkinamies. Tätä todistaa myön Raamatun hankinta. Raamatun ensimmäiselle kansilehdelle on 16. helmikuuta 1855 kirjoitettu:

” Tämä kirja pitää ikuisesti seisoman Korhosen talossa, jonka me kaikki perilliset olemme suostuneet.”

Juha Korhonen(isäntä), Emanuel Ohramäki, Fredrik Tulijoki,Matti Kivimäki,Henrik Ikkala, Aukusti Korhonen pojat Gustaf Ruusila (tytärten puolesta)
 
Tämä tytärsarja hajaantui seuraavasti:
Virtain Ruusilaan, Ähtärin Mesimäkeen,Keuruun Väärisille ja Pihlajaveden Raiskille.

Sukuseuran alku

Sukuseuran perustava kokous pidettiin Virroilla 15.6.1985. Kantaisäksi otettiin silloin Herman Juhonpoika Korhonen ( 1834-1916), Sukulaisten pyynnöstä laajennettiin sukuseuraa yksi polvi taaksepäin ja v. 1995 kantaisäksi tuli Juho Juhonpoika Korhonen (1811-1889), vaimonsa Loviisa Antintytär Kitunen, Karhunkaataja Martti Kitusen pojan tytär.

Perimätiedon mukaan ensimmäinen Korhonen Virroille  olisi tullut Rautalammilta. Todennäköisesti ensimmäinen Korhonen Virroille ja Korhos-kylään on tullut kuitenkin Savosta. Pellosniemen (nykyistä Mikkelin aluetta ) lautakuntaluettelossa v. 1614 on kaksi Korhosta, Antti ja Paavo, Paavolla on  sama puumerkki kuin Virtain Korhosilla, tosin vaakatasossa. Ensimmäinen merkintä on v. 1603 Jaakko Korhosesta, joka isännöi Korhosen taloa Uurasilla. Tämän jälkeen Korhoset ovat isännöineet taloa tähän päivään saakka. Korhosen talo on ollut siitä onnellisessa asemassa, että talo on perinnön tai oston kautta aina siirtynyt miespuoliselle Korhoselle, joten sukunimi on säilynyt.